Vuosi 2013

pyöräily: 140kpl 2553km 119h

juoksu: 71kpl 652km 57h
hiihto: 28kpl 483km 35h
suunnistus: 5kpl 46km 6h

luistelu: 4kpl 105km 4h
soutu: 2kpl 34km 4h

yhteensä: 250kpl 3873km 225h

Vuonna 2013 pääsin jo jonkin verran tekemisen makuun. Lapset ovat kasvaneet, joten lenkit onnistuvat jo muulloinkin kuin työmatkoilla. Muu elämä on ollut sen verran rauhallista, että harrastamiselle on jäänyt aikaa enemmän kuin ennen. Kuten kuvasta näkyy, niin kulunut vuosi oli määrällisesti paras ikinä. Suuria tavoitteita ei tälle vuodelle ollut, mikä taisi olla ihan hyvä asia. Kalevan kierroksen kiersin nyt kokonaan, ja ihan ok menestyksellä.

Jo perinteinen tilastokäppyrä

Taaskin tosi pitkät lenkit jäivät tekemättä, mutta ns. pitkiä lenkkejä tuli kuitenkin ihan mukavasti päiväkirjaan. Pisin suoritus oli yllättäen Kalevan kierroksen kehnosti mennyt soutu. Muutamalle porukkalenkille pääsin mukaan, mutta porukkalenkkimäärä jäi kyllä taas surkeaksi. Yhteenvetona homma oli kokonaisuudessaan oikein kivaa.

Pyöräily

maastossa ja maantiellä oli totutusti selkeä ykköslaji. Kilometrejä tuli kuitenkin kasaan tänäkin vuonna melko vähän. Suurin syy tähän on maantielenkkien vähäinen määrä. Ja tämä taas johtui siitä, että tein tyhmähkön periaatepäätöksen, etten käynyt kilpurilla töissä. Eniten tuli varmaankin ajettua paksupyörällä. Täysjousto meni käytön vähyyden vuoksi myyntin. Edelleen pyöräily oli vallan kivaa, vaikka kelit (eli mukavuudenkaipuu) sitä jonkin verran joskus rajoittivatkin.

Juoksu

sujui hyvin ja kilometrejä tuli reilusti yli kuudensadan. Välillä juoksu jopa uhkasi ykköslaji pyöräilyn asemaa. Juoksuharjoittelu oli laadukasta ja kuten todettua mukavaa. Löysin taas juoksijan itsestäni.

Hiihto

kilsoja tuli yli tuplaten edellisiin vuosiin verrattuna. Etelän hyvä talvi, Puolipirkkaan osallistuminen ja loppuvuoden Lapinmatka takasivat tämän. Suurimman osan lenkeistä tein luistellen, mutta Lapissa keskityin myös pertsaan. Putkessakin kävin hiihtoa mielenkiinnosta kokeilemassa.

Suunnistus

ei ollut juuri ohjelmassa. Kalevan kierroksen kisaan lähdin kylmiltään, jonka jälkeen ohjelmassa olivat perinteiset Namikan kisat ynnä yksi firmarastijärjestelyvuoro. Voitin kuitenkin jopa namikan varsinaisen mestaruuden!

Joulukuu

hiihto 7kpl 135km 11:28
pyöräily: 7kpl 94km 6:01
juoksu: 5kpl 46km 3:50

yhteensä: 19kpl 275km 21:19

Joulukuussa kelit olivat vähän sitä sun tätä, ja tekeminen sovitettiin niiden mukaan. Alkukuusta liukkaat kelit rajoittivat fillarointia, vaikka kävinkin muutaman läskilenkin sotkemassa. Sitten tuli minitalvi, kuukauden kovimmat pakkaset ja jopa hieman lunta - pyöräily onnistui taas hetken mukavasti. Sitten lumi lähti, ja loppukuun kurakelit eivät enää motivoineet pyöräilemään, vaan tein muutaman ihan ok juoksulenkin. Loppukuun vietimme Ylläksellä, jossa hiihto onnistui mainiosti vähän epätyypillisistä keleistä huolimatta.

Kuukausi oli siis vallan onnistunut - lähinnä Lapinreissun vuoksi. Määrä ja laatukin olivat mallillaan. Hiihto oli enimmäkseen perinteistä, sillä pertsalla hiihdettävä Jämi42 odottaa. Uusien pitopohjaisten pertsasuksien hankintakin vaikutti toki tähän. Muista hankinnoista paksupyörähankinta peruuntui - syystä joka tulee jossain vaiheessa ilmi. Toteutuneita varustehanintoja oli uusi hiihtopuku, jolla meinaan myös juosta. Lisäksi sain (taas) uuden fillarilampun sekä ostin ensi kevääksi uudet juoksutossut (Kayanot Kayanojen tilalle).

Seuraavaksi odotellaan Rööriajoa ja sitten talvea tänne eteläänkin.

Marraskuu

pyöräily: 11kpl 221m 10:05
juoksu: 10kpl 84km 7:13

hiihto 1kpl 9km 0:34

yhteensä: 22kpl 314km 17:52

Marraskuussa määrä ja laatu olivat kohdallaan. Pieni nuha vähän haittasi menoa, muttei mitenkään mahdottomasti. Juoksua tuli taas verrattaen paljon. Toisaalta ajelin kyllä kaikilla kolmella pyörälläkin. Lisäksi suoritin puolihuolimattoman hiihtokauden avauksen.

Kaikki tekeminen oli mukavaa. Juoksu tuntuu nyt sujuvan erityisen hyvin vaikkei siihen mitään erityistä tarvetta olekaan. Maastoajo Puksulla, krossarilenkit ja etenkin putkipyöräily kilpurilla olivat kaikki hienoa. Pientä reisiväsymystä on ajoittain ollut havaittavissa, ja tästä on hiipinyt mieleen lihaskuntoharjoittelun aloittaminen. Saas nähdä kuinka käy.

Loppuvuosi on perinteisesti ollut joulukiireiden vuoksi vähän normaalia hiljaisempaa. Toisaalta nyt olemme menossa Lappiin, joten tämä perinne ei varmaan ihan kokonaan toteudu. Toivottavasti pysytään kunnossa. Pyöräilyrintamalla on todennäköistä, että kaikki lenkit puksutellaan, sillä liukkaat ja liukkaudentorjunta ovat alkaneet. Sopivan tilaisuuden tullen käyn kyllä vielä krossaria polkemassa. Ja heti vuoden alussa on ohjelmassa Röret Runt 300 -ajo. Juoksua toki tulee ohjelmaan edelleen.

Uusi fillari on nyt speksattu, mutta valitettavasti se ei pukinkonttiin ehdi, vaan toimitus venyy tammikuulle. Mutta eiköhän sitä hyvää malta odottaa...

Lokakuu

juoksu: 9kpl 95km 8:19

pyöräily: 9kpl 175m 7:40
suunnistus 1kpl 6km 0:54

yhteensä: 19kpl 276km 16:53

Lokakuu oli yllättäen juoksukuukausi. Toki kävin sentään kaikki fillareita ulkoiluttamassa, mutta juoksua tuli harrastettua melko paljon. Syyt ovat perinteiset: keli ja aikataulu. Kurjassa kelissä on yleisesti ottaen kurja pyöräillä, ja toisaalta kiireessä on nopeampaa vetää juoksukamat niskaan ja lähteä menemään. Lisäksi juoksu lienee harjoituksellisesti tehokkaampaa, kun aikaa on vähän.

Harjoitusmäärä oli kohtuullinen, ja sitä verotti viikon mittainen sairastelu kuun puolivälissä. Kuukausi oli siis oikein hyvä. Kohokohtina olivat (melko persiilleen mennyt) yösuunnistuskisa, pitkä maastojuoksulenkki sekä osallistuminen kauden viimeiselle yhteislenkille. Pitkästä aikaa kävin myös töissä juosten elisiis juoksin molemmat suunnat. Juoksu sujuu nyt mukavasti, mutta sopivia juoksutapahtumia ei oikein enää taida olla tarjolla. Vähän nimittäin joku pitkähkö jotos kiinnostaisi. Raatojuoksuretkikin meni kaverin puutteessa sivu suun.

Marraskuussa jatketaan samaan malliin. Vähän enemmän pyrin pääsemään fillarin päälle. Tarkoitus olisi käydä testaamassa putkessa ajoa ja samalla kertaa ehkä jopa avata hiihtokausi. Uusi paksupyörä ei vieläkään ole tulossa, ja speksailukin on vielä vaiheessa. Kauempana tulevaisuudessa siintää Jämi147-yhteiskisa, johon ilmoittauduin. Varasimme juuri myös Lappi-loman eli vietämme joulun ja uudenvuoden välisen ajan Ylläksen maisemissa. Näin ollen tänä vuonna hiihtokauden avaus tapahtuu ilman putkikokeiluakin varmuudella vanhan vuoden puolella.

Kuulumisia ja tulevaa

Laitetaanpa tähän ensiksi netistä bongattu kuvani Kalevan Kierroksen suunnistuksesta. Kyseessä on maalileimaus ja näyttää siltä, että äijällä olisi isompikin kiire.

Just sain pysäämään...

Viikko sitten podin pientä flunssaa, mikä aiheutti reilun viikon tauon urheiluun. Flunssa ei ollut ollenkaan paha, mutta en viitsi riskeerata, kun ei ole pakko. Urheilun sijaan saatoin miettiä tulevia koitoksia:

Kuten sanottua, niin ensi vuonna en enää lähde Kalevan Kierrokselle. Kahden vuoden aikana tuli homma nähtyä, ja lisäksi ensi vuonna hiihto ja suunnistus ovat niin toisella puolella Suomea, etten jaksa vaivautua. Kierroksen sijaan mietin muita, ehkäpä kovempia haasteita. Kovempia siinä suhteessa, että missään Kierroksen osalajissa en tuntenut meneväni ns. punaiselle. Toki kovia suoritukset olivat, mutta niiden kesto oli sittenkin aika maltillinen. Niinpä jatkossa on ajatus panostaa juurikin pidempiin koitoksiin.

Olen viime aikoina taas innostunut juoksemiseen - etenkin maasto- ja polkujuoksuun. Ensi vuonna olisi siis kiva ottaa osaa jollekin maastomaratonille tai vastaavalle. Näitä ovat esim Nuuksion maastomaraton (tai Bodom Trail), Pirkan hölkkä, Yyterin piikki, Jämi21 tai jopa joku Mammuttimarssin matkoista. Ja onhan niitä muitakin. Juoksuun liittyen suunnistuskin varmaan pysyy ohjelmassa ainakin jotenkin. Hyvin alustavia suunnitelmia Tunturisuunnistuksesta on ollut mielessä. Jukolaan en lähde, mutta tässä hetikohta olisi Sipoossa perinteikäs Raatojuoksu, jossa olen kymmenen vuotta sitten käynyt eksyilemässä. Voi hyvinkin olla, että lähden tuohon kahdenkymmenen kilsan vaativaan suunnistuskisaan.

Pyöräilyrintamalla tällä hetkellä jännitetään sitä pääsenkö eli mahdunko osallistumaan RR300-ajoon. Mikäli pääsen, niin tuskin ihan 289 kierrosta viitsin putkea kiertää, mutta jonkin verran reilusti kuitenkin. Muita mahdollisia pyöräilytapahtumia ensi vuonna ovat esimerkiksi Pirkan pyöräily ja Mylly ynnä Route300 sekä maastopuolella Tahko-, Syöte- ja Jämi82-MTB. Tokihan varmasti noita tapahtumia on muitakin ja lähempänä - saa nähdä, minne lopulta onnistun osallistumaan. Paikallisille, pitkille lenkeillekin olisi kiva mennä mukaan - en minä välttämättä numerolappua ja ajanottoa kaipaa.

Kuten tunnettua, niin hiihto on erittäin kiva laji, vaikka joskus keleistä kärsiikin. Viime vuoden Pirkan puolikkaasta jäi aika paha maku, joten olen tässä hiljakselleen suunnitellut uusintaa. Ensi talvena hiihtäisin toki sitten täyden matkan. Vip on tammikuun lopussa, joten sitä ehtii vielä pohtia ja tarkastaa ensi talven hiihtotilanteen. Kiinnostusta herättäviä hiihtotapahtumia ovat myös Jämi42 sekä Finlandia. Ja tokihan nämä miltei paikalliset Huovinretken ja Kuhankuonon laturetket.

Nyt kun tuota edeltävää sepustusta lukee, niin sieltä kummasti nousee esiin kolme Pirkan ja kolme Jämin tapahtumaa. Jämillä näyttää olevan oikein kokonaiskilpailukin: Jämi147. Täyteen Pirkan kierrokseen kuuluu neljäntenä lajina soutu, johon en kyllä ala. Tuo Jämin turne kyllä kiinnostaa melko kovasti. Eivät matkat siellä nyt mitään mahtavan pitkiä ole, mutta kohtuullisia kuitenkin. Ja eipä tuo muita tapahtumia mitenkään poissulje - paitsi että Tunturisuunnistus, Jämi84 ja SyöteMTB ovat samana päivänä. Tuohon Jämin triplaan on vip jo tämän kuun lopussa, joten päätöksiä sen suhteen pitää tehdä piakkoin.

Viimeisimpänä kalustorintaman kuulumiset. Tuli nimittäin viime viikonloppuna poikettua Häijäällä, ja sieltä jäi käteen uusi voitelurauta ja kisakäytetyt Karhun Volcan luistelusukset. Sokea luotto Häijään myyjään, että pari toimii minulla. Muutaman kuukauden päästähän sen sitten näkee.

Suunnistukseen ja ainakin juoksuun tarvitsen uudet kengät, mutta niiden hankinta mennee kevääseen.

Fillaririntamalle hommasin uuden lampun, joka päätyi kypärävaloksi. Lisäksi askartelin hieman akkujen kanssa, ja nyt tankovalon akku matkustaa näppärästi juomapullotelineessä. Varsinainen uudistus on kuitenkin tuleva paksupyörän päivitys. Tilasin jo ajat sitten Salsan uuden Beargrease -rungon, joka on siis täyttä kuitua. Ajoasennon pitäisi olla Puksusta poikkeava, enemmän maastopyörätyyppinen. Uusi läski siis korvaa kaksi maastopyörää. Näillä näkymin uusi fillari on alla joulukuussa. Osaspeksailua on jo harrastettu vähän malttamattomana vähän väliä.

Syyskuu

pyöräily: 9kpl 173km 7:24
juoksu: 5kpl 40km 3:32

suunnistus: 4kpl 40km 5:06

yhteensä: 18kpl 253km 16:02

Syyskuussa alkoi jo vähän jäähdyttely. Kilpuria tuli ulkoilutettua jopa kerran ja muutenkaan satulassa ei oikein tullut aikaa vietettyä. Panostin hieman juoksuun, sillä ohjelmassa oli suunnistuskauden avaus, mikä vaati juoksutuntuman kohottamista.

Kalevan kierroksen päätös oli samalla suunnistuskauden avaus. Suunnistus sujuikin ihan kohtuullisen hyvin. Muutoinkin Kalevan kierros meni melko mukavasti. Ensi vuonna en kierrokselle kuitenkaan lähde.

Muutkin suunnistukset menivät ihan hyvin, ja sokerina pohjalla voitin Namikan mestaruuden. Lokakuussa on vielä vuorossa yösuunnistuskisat.

Jatkossa jatketaan liikuntaa kelien ja aikataulujen ehdoilla. Viileistä keleistä huolimatta kilpuria tekisi vielä mieli ulkoiluttaa. Juoksurintamalla näyttää siltä, että jokavuotinen tavoite viidestä sadasta juoksukilometristä on tänä vuonna toteutumassa. Lokakuussa piti alunperin tapahtua uuden paksupyörän tulo, mutta homma taitaa venähtää minusta riippumattomista syistä vähintäänkin marraskuulle. Ehkä sentään ennen joulua pääsee kuituläskiä polkemaan.

Kalevan kierroksen suunnistus

Keli viimeiseen osalajiin oli enemmän kuin kohdallaan. Lisäksi ennakkoajatukset tiesivät melko mukavaa maastoa ja suunnistustehtävää. Edellinen suunnistussuoritukseni oli viime vuotisen kierroksen suunnistus, mutta en juurikaan antanut sen häiritä. Vanhoilla suunnistustaitopohjilla oli tarkoitus mennä. Ja kierroksen suunnistushan ei aivan normaalia suunnistuskisavaativuutta ole.

Lähtö oli väliaikasellainen, mikä sopii kyllä minulle paremmin kuin yhteislähtöhässäkkä. Lähdinkin paukusta melkoisen rivakasti liikkeelle. Reitinvalintaa en miettinyt, vaan painelin viivaa pitkin. Ykkösrasti oli odotetun hankala, ja pummailuksihan se sitten meni. Ihan älyttömän kauaa ei lippua sitten kuitenkaan tarvinnut hakea, vaikka minuuttiluokkaa virhe olikin.

Seuraavat rastit löytyivät mukavasti, ja nelosella sain kiinni Juhan, joka lähti minuutin perääni. keskusrastilta lähteneet ns. ylälenkit menivät molemmat ihan mukavasti. Maasto tosin oli paikoitellen melko raskas, ja eteneminen oli välillä hitaanpuoleista. Aivan optimaalisia reitinvalintojakaan ei tuttuun tapaani tullut tehtyä. Rastit kuitenkin löytyivät mukavasti.

Loppulenkki alkoi sekin hyvin, ja toinen käynti ykkösellä ei tuottanut virhettä. Muutaman rastin jälkeen tuli sitten kisan pahin moka. Kyseessä oli puhdas suuntaväli, joka reittiviivan mukaan lähti ihan oikeaan suuntaan, mutta sitten jostain käsittämättömästä syystä olen kääntynyt 90 astetta vasempaan päätyen väärään notkoon, jonka kyllä huomasin aika pian vääräksi. Väsyneenä piti korjausliike tehdä varman päälle ison polun kautta. Tähän sekoiluun meni minuuttitolkulla aikaa. Seuraava rasti löytyi kuitenkin hyvin ja sitäseuraava kisan viimeinen suunnistusta vaatinut rastikin pienen, pummiksi laskemattoman, koukun jälkeen ihan hyvin. Loppusuoralla jaksoin vielä painaa eli pitkähkö matka ei ollut kaikkia mehuja vienyt.

Noita kahta mainittua pummia lukuunottamatta ihan hyvä suoritus, johon olen tyytyväinen. Varmasti ajasta olisi saanut 5-10 minuuttia pois, mutta tavoitteena ollut kahden tunnin alitus alittui silti. Ja taas olin muiden kesälajien tapaan paras namikalainen.

Hyvä kisa ja koko kierroskin meni kokonaisuutena hyvin. Soutu ja hiihto jättivät toki toivomisen varaa. Ensi vuonna kierros jää kyllä 99 prosentin todennäköisyydellä väliin - keksitään muita haasteita.

Elokuu

pyöräily: 18kpl 388km 15:46
juoksu: 6kpl 40km 3:35

yhteensä: 24kpl 428km 19:21

Elokuun suoritusmäärä oli taas mukavan kiitettävä. Jopa kahteen tapahtumaan tuli osallistuttua - Myllyn ja Kalevan kierroksen pyöräily menivät molemmat mukavasti. Pyöräiltyä tuli muutenkin mukavasti. Alku- ja loppukuusta mukaan mahtui myös juoksua.

Kalustorintamalla alkoi pyörävaraston päivittäminen, sillä täysjousto poistui uuteen kotiin. Seuraavaksi on Puksun vuoro - ennakkotilaus uudesta paksukaisesta on jo tehty.

Syyskuussa on tarkoitus avata suunnistuskausi Kalevan kierroksen suunnistuksen merkeissä. Lisäksi järjestettävänäni ovat yhdet firmarastit. Tämän johdosta pitää juosta sen verran, että saa taas tuntuman johonkin malliin kohdalleen.

Alfinen huolto

...eli miten kymmenen sekunnin hommaan saa kulumaan tuntitolkulla aikaa.

Puksun voimansiirto alkoi kiukutella: jollain vaihteilla ei meinannut pysyä veto päällä. Tästä mieleeni tuli huoli kappavaihteen kunnosta. Päätin siis huoltaa Alfine-takanavan.

Huoltotoimenpiteet alkoivat armottomalla googletuksella. Ilmeni, että navan sisuskalut kaipaavat öljykylpyä. Toinen vaihtoehto olisi navan purkaminen atomeiksi, mutta siihen en oikein arvannut lähteä. Päädyin siis avaamaan navan ja kylvettämään sen automaattivaihteistoöljyssä, jonka noudin läheiseltä huoltoasemalta.

Navan avaus oli melko suoraviivainen ja helppo toimenpide. Ja navan sisältä paljastui ihan priimakuntoinen vaihteisto. Vika ei siis ehkä kaiketi ollutkaan itse navassa. Googletuksenkin perusteella lähes kaikki navan avanneet olivat tehneet saman havainnon: useankin tuhannen kilometrin jälkeen vaihteisto oli moitteettomassa kunnossa. Napa sai kuitenkin öljykylpynsä, jonka jälkeen kokosin navan taas kuntoon. Takaisinasennuksen yhteydessä säädin vaijerin kireyden kohdilleen. Ja säätämistä se tosiaan vaati. Tässä vaiheessa alkuperäisen vian diagnoosi oli aika selvä: vaihdevaijerin löysyys.

Alkuperäisen vian korjaus olisi siis hoitunut muutaman sekunnin vievällä vaijerin kireyssäädöllä. Vaan tulipahan opeteltua ja suoritettua napavaihteen huolto. Hyvää se sille teki. Seuraavaksi voisi huoltaa perheen toisen napavaihteen.

Jouston loppu

Kun kaksi vuotta sitten ryhdyin sekakäyttäjäksi, niin silloin käytännössä ainoa harkitsemani kalustovaihtoehto oli täysjousitettu maastopyörä. Olin vieläpä päättänyt mallinkin. Sitten kun tilanne otollistui, niin Giantin Trance lähti tilaukseen. Ajelu maastossa oli mahtavaa, ja pyörä toimi ja sopi minulle juuri niin hyvin kuin olin kuvitellutkin.

Samaan aikaan maastoinnostukseni noussessa nousi myös läskipyöräkuume - sekä itsellä että yleisesti. Ja lopulta ei kestänyt kauaakaan kun Surly Pugsley ilmestyi talliin. Ja jälleen ajettiin hymy huulessa uudella pyörällä.

Tällä kalustolla mentiin sitten mukavasti parisen vuotta. Pikkuhiljaa täpäri alkoi kuitenkin jäädä vähemmälle käytölle - jotenkin kynnys hypätä Trancen selkään nousi. Toki ajo oli aina mukavaa, mutta jokin siinä tökki. Sitten alkoi huolestuttaa se, että koskakohan pitää alkaa huoltamaan/huollattamaan jousituselementtejä. Täpärin myynti alkoi houkutella. Lopullinen niitti myyntiinlaittamispäätökselle oli se, kun asensin Puksuun lukkopolkimet, jolloin maastoajon luonne muuttui kerralla erilaiseksi ja paremmaksi. Niinpä pesin ja puleerasin Trancen, ja laitoin myynti-ilmoituksen Fillaritorille. Alle viikossa pyörä lähtikin sitten uuden omistajan matkaan. Toivottavasti pyörä saa rutkasti lisää mukavia maastokilometrejä.

Syitä täpärin myyntiin on muitakin. En oikein välittänyt säädellä iskareita. Lisäksi ajo kestopäällysteellä ei ollut erityisen kivaa; ainakin tuollainen trailitäpäri on tehty maastoon ja vain maastoon. Kaiken muun lisäksi on tunnustettava, etten millään ehtinyt ajaa täysipainoisesti kaikilla neljällä pyörälläni. Tulevaisuudessa kolme fillaria lienee sopiva lukumäärä.

Myllyn pyöräily

Ajatus polkaista Myllyn pyöräilyn retki-versio perheen voimin konkretisoitui mukavasti. Ajelin lähtöpaikalle perhepyörällä elisiis Puksulla. Lähdössä sitten penkki kiinni ja poika kyytiin. "Yllättäen" herätimme tapahtumassa jonkin verran huomiota.

Alkumatka poljettiin letkassa melko reipasta vauhtia. Kärki missasi tyylikkäästi yhden käännöksen, ja me painoimme orjallisesti perässä. Pieni lisämatka ei menoa haitannut. Tuota yhtä paikkaa lukuunottamatta reitti oli ihan hyvin merkitty. Tauot olivat Myllyn Arnoldsilla ja perinteisempään tyyliin Orikedolla.

Ajo sujui mukavasti eikä vauhti ollut läskipyörä-lastenistuinyhdistelmälle liikaa. Oikein mukavaa vauhtia menimme eli mitään ylileppoista köröttelyä meno ei tosiaankaan ollut.

Paluumatkan alku oli kummallinen ajaa, sillä jotenkin keho muisti takapenkin olemassaolon, ja meno tuntui tosi huteralta. Muutaman kilometrin jälkeen tuntemus meni kuitenkin ohi. Ajoin kotiin pienen mutkan kautta. Polkupätkillä vahvistui edelleen käsitys lukkopolkimien erinomaisuudesta.

Oli tosi kiva pyöräretkipäivä!

Kalevan kierroksen pyöräily

Ennakkotunnelmat kierroksen viidenteen lajiin olivat vähän ristiriitaiset. Ensinnäkin valmistautuminen oli mennyt ihan hyvin ja kilpurin temposetup tuntui hyvältä. Toisaalta reittispekulaatiot ennakoivat reitille hurjia mäkiä, joista selviytyminen arvelutti. Keli oli oikein hyvä, ja lähdin kuitenkin matkaan luottavaisin mielin. Tavoite kahden tunnin alituksesta varmistui viimeistään siinä vaiheessa, että reittiä lyhennettiin kolme kilometriä alkuperäisestä 71 kilsasta.

Lähtöön saavuin melkein myöhässä, mutta kuitenkin ilman kovaa hässäkkää. Liikkeelle lähdin rennon kovaa, ja porukkaa alkoi samantien tulla selkä edellä vastaan. Ajo tuntui pienestä vastatuulesta huolimatta oikein hyvältä. Pohkeet osoittivat kuitenkin melko varhaisessa vaiheessa kramppaamisen merkkejä, joten niitä piti hieman säästellä loppumatkan ajan.

Mitään ihmeellisen kamalia nousuja ei reitillä sitten ollutkaan. Toki reitti oli mäkisempi, mihin olin tottunut, mutta kaikki mäet olivat ihan ajettavia. Matka eteni mukavasti, ja yllätyksekseni kukaan ei mennyt ohitseni. Ensimmäisen tarjoilupisteen ohitin vauhdilla, ja luotin mukana olleeseen geeliin ja vesipulloon. Ne riittivätkin ihan hyvin. Toinen juottopiste oli niin loistavassa paikassa mäen päällä, että siinä nappasin mukillisen urheilujuomaa.

Ajo sujui koko ajan hyvin. Ylämäkiin en iskenyt hirveätä vauhtia kramppien pelossa, mutta ajoin ne kuitenkin olosuhteisiin nähden lähes täysillä. Loppumatkan alamäkivoittoisilla myötätuuliosuuksilla tuli vähän tempopyörää ikävä, sillä vaihteiden vaihto ajettaessa tempokahvoilta vajaata viittäkymppiä ei ole kovin mukava saati vaivaton toimenpide.

Jalat jaksoivat työskennellä hyvin loppumatkaan asti. Aivan lopussa olleet pari jyrkkää kinkamaa tekivät odotetun tiukkaa, mutta niin ne tekivät muillekin. Pienimmälle välitykselle oli käyttöä. Loppusuora loivaan ylämäkeen oli jo melkoisen raskas, mutta niin sen piti vajaan seitsemänkymmenen kilsan ajon jälkeen ollakin. Maalissa oli hyvä fiilis, sillä keskinopeus oli karvan päälle 35 km/h, ja loppuaika siis reilusti alle kahden tunnin. Tyytyväisenä rullailin kisakeskukseen ollen melko varma siitä, että kaikki namikalaiset tulevat jäämään taakse. Kovin paljoa kovempaa en olisi kyllä pystynyt reittiä ajamaan, joten senkin puolesta oli tyytyväinen olo.

Loppuaika 1:56:37 riitti kaikkien kiertäjien joukossa niinkin hyvään sijoitukseen kuin 21. Joku oikea pyöräilijä kävi kiertämässä reitin melko käsittämättömään 1:33 aikaan. Kukaan muu namikalaisista ei alittanut kahta tuntia. Löysääkin voitin suhteessa paljon enemmän kuin viime vuonna. Viime vuoteen verrattuna keskinopeus nousi, vaikka reitti oli selvästi raskaampi; eli kyllä niistä tempokahvoista ja -kypärästä selkeä apu on. Kunto ei ainakaan viime vuotta parempi ole.

Oli siis hyvä kisa. Järjestelyistä vähän miinusta sai se, että maalissa olisi päässyt uimaan ja se, ettei matkalla ollut kuin muutama jäljellä ollutta matkaa osoittava kyltti. Heti kisan jälkeen ruuvasin tempokahvat pois - tempoaminen saa siis nyt jäädä tältä kesältä.

Heinäkuu

pyöräily: 10kpl 306km 11:48
juoksu: 6kpl 46km 3:40

yhteensä: 16kpl 352km 15:28

Heinäkuussa oli kesäloma, joka melko perinteisesti laskee suoritusmääriä. Loma-aikana kävin muutaman kerran juoksemassa, mutta myös yksi fillaritempo mahtui mukaan. Alkukuusta ohjelmaan sopi työmatkaurheilua, ja yksi tiistailenkkikin. Ihan hyvää tekemistä se mikä oli. Erityisen maininnan ansaitsevat Jazz-hölkkä sekä tempoilun aloittaminen.

Jazz-hölkkä

Päätimme sitten lähteä koko perheen juoksukilpailuun. Vuosien tauon jälkeen olin siis Jazz-hölkän viivalla, ja juoksu vedettiin enemmän tai vähemmän maksimeilla läpi. Valmistautuminen ei tälläkään kertaa ollut kummoinen, mutta lähdin silti tavoittelemaan puolen tunnin alitusta.

Alkukiihdytys oli hurja, mutta tulin melko pian järkiini, ja himmasin vauhdin neljän minuutin tuntumaan. Juoksu sujui ihan hyvn, vaikka jalat tuntuivatkin melko raskailta. Samaa vauhtia juokseva porukkakin muodostui joten kuten.

Polkuosuudella vauhti hyytyi vähän, kun jalat eivät vaan toimineet täysillä. Yritin kyllä lisätä vauhtia, mutta se ei onnistunut. Lopulta päätin aavistuksen säästellä loppumatkalle. Toisella polkupätkällä pystyin yllättävästi loppukirinomaisesti lisäämään vauhtia, ja näin pitämään siinä vaiheessa takanani läähättäneet kanssajuoksijat takanani.

Ihan ok hyvä suoritus, vaikka loppuaika painuikin vähän yli 31 minuutin. Naisten sarjan voittajankin sain pidettyä takanani. Iloinen yllätys oli arvontapalkinto (sadeviitta?) maalissa. Iltapäivällä Areenan konserttiin mennessä katsoin tulokset: yllätys oli melkoinen, sillä olin taas kerran kuntosarjan toinen! Uskomatonta: neljä osallistumista ja joka kerta kuntosarjan toinen. Tasaista suorittamista...

Tempoa

Sain viimein asennettua kilpuriin tempokahvat, ja pitihän niitä sitten heti mennä nopealle lenkille testaamaan. Kahvojen säädöt löytyivät melko helposti pienen hakemisen jälkeen.

Etukäteen arvelutti tempoasennon epämukavuus, mutta asento oli sitten kuitenkin jopa ihan yllättävänkin mukava. Vaihteiden käyttö vaatii jonkin verran vikurointia, mutta loppumatkasta sekin sujui jo paremmin. Tempokypäräkin tuntui päässä ihan ookoolta, ja mielestäni sain ajoasennon ihan riittävän mallikkaaksi.

Testilenkin tärkein anti oli luonnollisesti se, että kahvat ja kypärä tuovat mukavasti lisävauhtia: ikinä en ole kolmeviiden keskarilla lenkkiä ajanut. Nopeamminkin olisi varmaan päässyt, mutta pyörätiepätkillä ja asutuksen keskellä ei uskalla ajaa kovin kovaa.

Ajo tuntui hyvältä, joskin takareisissä ja pohkeissa oli tuntemuksia. Pyörän hallittavuuskin kahvoilta on kohtuullinen. Vallan positiivinen kokeilu siis. Tästä on hyvä jatkaa tempotreenejä kohti kuukauden päässä odottavaa tempokisaa.

Kesäkuu

pyöräily: 17kpl 397km 16:09
juoksu: 2kpl 14km 1:13
soutu: 2kpl 34km 4:06

yhteensä: 21kpl 445km 21:28

Pyöräilypainotteinen kesäkuu oli oikein hyvä kuukausi. Edes viikon Kreetan lomamatka tai muutaman päivän flunssa eivät onnistuneet pudottamaan treenimääriä alas. Lisämausteen kuun loppuun toi Kalevan kierroksen soutu, jota käytiin jopa kerran harjoittelemassa.

Työmatkapyöräilyä oli taas kerran ohjelmassa runsaasti. Kilpurin selkään pääsin vain yllättävästi kahdesti, joista toinen sentään oli tiistain porukkalenkki. Työmatkat ajoin aika puoliksi krossarilla ja täpärillä - puksullakin taisin kerran töissä käydä. Pyöräily oli mukavaa, joskin sitä yhtä tiistailenkkiä lukuunottamatta aika tuttua tekemistä. Tosin krossarilenkit ovat maistuneet. Juoksulenkit juoksin Kreetalla turhankin kuumassa kelissä.

Heinäkuussa pitää keskittyä pyöräilyyn, sillä kierroksen pyöräily lähestyy. Eli totuttelua tempoiluun on tiedossa. Porukkalenkeille pitäisi ehtiä. tiedossa oleva loma tuo perinteisesti haastetta urheiluun - katsotaan kuinka tänä vuonna käy. Juoksemassakin voisi vähän käydä.

Kalevan kierroksen soutu

Kierroksen neljäs osalaji eli soutu soudeltiin Iitissä kahtena 15 kilometrin kierroksena. Alkuodotusten perusteella hommasta ei ollut odotettavissa kovin helppoa. Keli oli kuitenkin vallan ihanteellinen: lähes tyyntä ja hellettä. Lähtöpaikalla muiden kiiltäviä veneitä katsellessa hiipi mieleen, että annammekohan me nyt hieman rupsahtaneella paatillamme muille tasoitusta. Jo harjoituksen perusteella oli selvää, että veneemme vuosi jonkin verran, joten ylimääräistä painolastia tuli mukaan koko ajan.

Kisa lähti käyntiin hieman hermostuneesti, mutta melko pian pääsimme rytmiin kiinni. Jonkin verran oli koko matkan aikana ongelmia veneen suorana pitämisessä. Itse soutu kuitenkin sujui melko hyvin. Paitsi että mielestämme veneen liukupenkki ei mennyt tarpeeksi lähelle jalkatukea. Näin jalkoja ei pystynyt käyttämään kovin tehokkaasti hyväksi. Asiaa vähän matkan varrella kirottiin, mutta sen ominaisuuden kanssa oli vain elettävä.

Matka kuitenkin sujui leppoisasti, vaikka suurin osa kilpakumppaneista painui horisonttiin. Ihan viimeisenä emme kuitenkaan soudelleet, ja muista samavauhtisista menijöistä sai hyvää suuntima- ja vauhtiapua. Ennen kuin arvasimmekaan oli toinen kierrosjo menossa. Vaihtovälit pidimme melko pitkinä, sillä soutu miellytti molempia melan heiluttamista enemmän. Melomisen lomassa ehti kuitenkin mukavasti palautumaan sekä syömään eväitä. Lisäksi melojan piti jokaisella vuorolla lapata vuotovettä takaisin järveen.

Toinenkin kierros meni joutuisasti eikä homma väsyttänyt mitenkään liikaa. Kädetkin näyttivät, ennakkoarvailuista poiketen, säästyvän isoimmilta rakoilta. Jonkinlaisen loppukirinkin saimme otettua.

Kolmen ja puolen tunnin urakasta jäi päällimmäisenä mieleen veneen huonous ja tekniikkaongelmat. Toisaalta mukavassa järvimaisemassa hienossa kelissä soutelu oli ihan mukavaa. Yhtään kaikkensa antanut olo ei ollut, vaikka hieman joitain paikkoja kolottikin. Kokonaiskilpailussa tuli ronskisti takkiin, mutta huomattavasti enemmän takkiin olisi tullut, jos olisi jättänyt koko soutelun väliin. Eli ihan plussalle hommasta jäätiin. Kokemusta rikkaampana kohti pyöräilyä ja suunnistusta.

Toukokuu

pyöräily: 11kpl 228km 9:29
juoksu: 9kpl 109km 9:01

yhteensä: 20kpl 337km 18:30

Toukokuu oli hyvin samankaltainen kuin huhtikuu: määrä ja meininki oli oikeastaan ihan sama. Juoksuharjoittelu huipentui Kalevan kierroksen juoksuun, ja puolimaraton menikin vallan mallikkaasti. Kummasti sitä sai reilussa kuukaudessa juoksukunnon kohdalleen.

Työmatkapyöräilyä oli vähän niukanlaisesti enkä tainnut porukkalenkillekään ehtiä. Yhden vähän pidemmän maantielenkin sain sentään ajettua. Kaikki muutkin fillarit pääsivät ajoon. Oikein kivaa touhua kaikki tyynni. Mitään kummempaa ei kuukauteen tuon juoksukisan lisäksi mahtunut.

Kesäkuussa pääsee tai ainakin pitäisi päästä enemmän työmatkafillaroinnin makuun. Panostanen aikaisiin aamulenkkeihin - nyt kun töissäkin pääsee kivutta aamupesulle. Porukkalenkeille toivon mukaan ehdin myös. Juoksua voisi edelleen harrastaa noin kerran viikossa. Kuukauden päättävä Kalevan kierroksen soutu on tarkoitus vetäistä omalla painollaan; korkeintaan yhden harjoituskerran voimalla.

Niin ja juhannusviikon lomailemme Kreetalla. Pyöräily ja juoksu on suunnitelmissa sielläkin. Saas nähdä toteutuuko.

Kalevan kierroksen juoksu

Viime vuodesta poiketen puolimaratoniin valmistautuminen meni erinomaisesti, sillä pysyin terveenä, ja lisäksi noudatin jopa jonkinlaista harjoitusohjelmaa. Kisapaikalla kelikin oli hyvin ihanteellinen, joten mahdollisuudet hyvään suorituksen olivat olemassa.

Juoksu sujuikin alusta asti mukavasti. Vauhti oli suunnitelman mukainen eli karvan alle neljä ja puoli minuuttia kilometri. Porukkaa oli mukavasti reitillä, joten kiriavussa löytyi.

Viralliset tavoitteeni olivat sadan minuutin alitus sekä se, että juoksu sujuisi tuskatta. Molemmat toteutuivat hienosti. Sadan minuutin alituksen tiesin helpoksi, ja jälkimmäinenkin tavoite toteutui. Juoksu tuntui oikeastaan koko matkan tosi hyvältä. Ehkä menin vähän liian hiljaa, sillä syke pysyi järkilukemissa eikä verenmakua suuhun tullut. Viitisen kilometriä ennen maalia kiristin muiden mukana vauhtia eikä silloinkaan tuntunut pahalta. Viime vuoden tapaan viimeinen siltaylämäki oli paha, mutta nyt se meni kyllä mukavasti juosten ylös.

Maalissa kello pysähtyi aikaan 1.32.45, joka oli oikeastaan erinomainen suoritus. Yli kymmenen minuutin parannus viime vuoteen oli tosiasia. Sitä se harjoittelu ja terveenä pysyminen teettää. Koko kisasta jäi oikein hyvä mieli.

Huhtikuu

pyöräily: 12kpl 204km 9:52
juoksu: 10kpl 95km 8:38

yhteensä: 22kpl 299km 18:30

Huhtikuu oli maaliskuun tapaan erittäin hyvä kuukausi. Hieman tosin jäin maaliskuun määristä, mutta tämä selittyy sillä, ettei huhtikuussa ollut mitään erityisiä tapahtumia hiihtoviikonlopuista puhumattakaan. Lisäksi työmatkaurheilua oli mukana normaalia vähemmän.

Talvi loppui huhtikuussa, ja alkukuusta pääsin vähän kokeilemaan hankiajoa, vaikkä tänä keväänä hankikantoja tullutkaan. Loppukuusta pääsin sitten avaamaan maantiepyöräilykauden. Maastoon ei oikein vielä märkyyden vuoksi tehnyt mieli. Krossariakin tuli ulkoilutettua.

Tuleva Kalevan kierroksen puolimaraton aiheutti puolikuusta pienimuotoisen juoksuharjoitusohjelman luomisen: viikossa yksi kova ja yksi pitkä juoksulenkki - muut harjoitukset eli peekoot fillarilla. Juoksuharjoittelu on mennyt mukavasti, ja todennäköisesti tavoite sadan minuutin alituksesta täyttyy. Tietenkin pitää pysyä terveenä toisin kuin viime vuonna. Kuukauden juoksulenkit tein muuten aika usein työmatkojen ulkopuolella, mikä on ollut hyvä ratkaisu.

Kalustopuolella fillarit ovat nyt kesäkuosissa. Ostin myös pitkästä aikaa uuden juoksuasun. Toukokuussa keskityn puolimaratonille, mutta sitä ennen ja erityisesti sen jälkeen myös pyöräilyyn maastossa ja maantiellä.

Hiihtokauden päätös

Hiihtokausi tuli paketoitua. Toki viimeinen hiihtolenkki oli jo aikoja sitten, mutta tänään laitoin sukset kesäteloille. Hinkkasin "ykköspertsasuksista" pidot pois sekä sulattelin luistoalueille käypää luistopalaa. Siklauksen jätin syksyyn eli voidemällin tarkoitus on suojata pohjia. Tämä tietenkin poikii sen, että syksyllä ei voi lähteä aivan suinpäin suksimaan.

Maaliskuu

pyöräily: 12kpl 126km 9:01
hiihto: 10kpl 182km 12:16
juoksu: 3kpl 28km 2:42

yhteensä: 25kpl 336km 23:59

Kuten tilastoista näkyy, niin maaliskuu oli huippukuukausi. Kelit ja aikataulut suosivat hyvin. Kuukausi alkoi Pirkan hiihdolla, joka meni raskaassa kelissä kohtuullisesti. Hiihtoa tuli muutenkin harrastettua reippaasti kotilatujen lisäksi sekä Noormarkussa että Virttaalla. Hiihto oli vallan kivaa. Hiihdon lisäksi ehdin muutamalla työmatkajuoksulle. Työmatkafillarointia oli myös ohjelmassa melko sopiva määrä. Jos nyt jotain negatiivista hakemalla hakee, niin kantohangille ei taida tänä keväänä oikein päästä. Vielä maaliskuussa ei moisia ollut, ja huhtikuun alku on melkoisen kiireinen. Voi olla, että hanget sulavat ennen aikaani.

Painonhallintaa en juuri maaliskuussa enää harrastanut, mutta siitä huolimatta massa on pysynyt aisoissa. Jatkossa jatkan samaan malliin.

Huhtikuussa hiihtokausi on mennyttä elemää, joten hiihto vaihtuu juoksuun. Ennen Kalevan kierroksen juoksua on saatava edes jonkin verran laadukasta juoksuharjoittelua alle. Voipi olla, että teen juoksulenkit ilta-aikaan, enkä työmatkajuoksuna.

Pyöräilyrintamalla tein muutamia hankintoja kesän ajoja varten: kilpuriin ostin tempolisätangot sekä käytetyn tempokypärän. Niiden avulla pitäisi temmon sujua liukkaammin. Maasturiin ostin uudet, toivon mukaan rullaavammat, kesärenkaat. Läskistä on tarkoitus vaihtaa sisäkumit kevyempiin. Huhtikuun alku ei liene kelien puolesta suotuisa pyöräilylle, mutta loppukuusta pitäisi jo maantielenkkienkin olla mukana ohjelmassa.

Latukartta.fi

Löysin tässä taannoin otsikonmukaisen palvelun. Homma toimii openstreetmap-pohjalta eli perustuu käyttäjien aktiivisuuteen. Käytännössä osm-reiteille vain kerrotaan, että niillä voi hiihtää. Ajattelin kantaa korteni tähänkin kekoon, ja laittaa kartalle vähän latuja. Eli lisäsin laduiksi eniten hiihtämäni reitit: Littoisten, Parmaharjun, itä-Turun, Harjureitin ja Torpankorven. Tuotokseni näkynevät palvelussa noin viikon kuluessa.

Kalevan kierroksen hiihto eli Puoli-Pirkka luistellen

Valmistautuminen hiihtoon meni vallan mukavasti, vaikken mitään pidempää lenkkiä ehtinytkään hiihtää. Omaan tekemiseen oli kuitenkin hyvä luotto. Kolmen tunnin alitus tuntui ihan realistiselta tavoitteelta.
Pari päivää ennen hiihtoa tavoite piti kuitenkin heittä romukoppaan. Kisaa edeltäväksi yöksi ennustettiin kymmenen senttiä uutta lunta, joka sitten toteutuikin. Onneksi lumi oli sentään pakkaslunta nolla-asteisen nuoskan sijaan, mutta eipä tuokaan kovin iloista luistoa tuottanut. Vaan eipä tuo muillakaan kovin hyvin luistanut: täyden matkan voittoaika oli tunnin heikompi kuin viime vuonna.

Tarkoituksenani oli lähteä rauhallisesti matkaan, ja säästellä ainakin alkumatkan ylämäet. Tavoite onnistui ihan itsestään, sillä en tajunnut mennä lähtökarsinassa tarpeeksi lähellä kärkeä, joten jäin aika paljonkin minua hitaampien hiihtäjen taakse. Mutta olipahan ainakin rauhallinen tahti. Kapea latu-ura esti ohitukset etenkin ylämäissä melko hyvin, joten siinä sitten vedeltiin muiden perässä ylämäet ankkaluistelua ylös. Ainakin energiaa säästyi. Matkan taittuessa aloin sitten rynniä hitaammista puoliväkisin ohi. Ja juoksupätkä meni todella juoksuksi, sillä siinä pääsi hyvin monesta selästä ohi. Mitä enemmän matka taittui, sitä enemmän tuntui tulevan porukkaa selkä edellä vastaan. Olin siis lähtenyt aavistuksen liian hiljaa. Toisaalta näin hiihto ei ollut kovin rankka koettelemus. Toimivilla huoltopisteillä sai hyvin tankattua energiaa, ja latukin oli olosuhteisiin nähden ihan kohtuullinen. Loput viisi kilsaa latu oli hieman liukkaampi, joten loppua kohden pääsi hiihtämään vähän lujempaa. Loppuaika painui kolmen tunnin ja kymmenen minuutin yli, mikä oli kuitenkin melko hyvä raskas keli huomioiden. Ehkä ilman ruuhkia optimivauhdinjaolla olisi mennyt alle kolmen tunnin, mutta se on nyt sitä kuuluisaa jossittelua.

Vähän ristiriitainen tunne massahiihdosta kuitenkin jäi. Reitti ei ollut millään tavalla kovin erityinen. Toisaalta järjestelyt toimivat hienosti. Päällimmäisenä mieleen jäivät ruuhkat. Eli se kun ei oikein missään vaiheessa saanut hiihtää omaa hiihtoa. Etenkin ylämäet menivät pahemmanlaatuiseksi himmailuksi tai sitten vaihtoehtoisesti kauheaksi rynnimiskolisteluksi. Olisi tosiaan varmaan pitänyt lähteä lujempaa, mutta sitten olisi voinut tehdä jossain vaiheessa pahaa. Nyt mies toimi hyvin lukuunottamatta vanhaa vaivaavaa oikeaa kyynärpäätä, jota piti matkan varrella jonkin verran säästellä.

Semmoinen reissu tällä kertaa.

Helmikuu

pyöräily: 12kpl 121km 7:39
hiihto: 6kpl 93km 5:57
juoksu: 2kpl 18km 1:46
luistelu: 1kpl 31km 1:08

yhteensä: 21kpl 263km 16:30

Helmikuuta hallitsivat työmatkapyöräily ja hiihto. Lisäksi mukaan mahtui Kalevan kierroksen luistelu sekä muutama työmatkajuoksu. Kelit, tuleva Pirkan hiihto ja kerrankin suotuisat aikataulut suosivat hiihtoharrastusta. Hiihtokelit olivat vaihtelevia, mutta yleisesti ottaen hiihto oli oikein mukavaa. Kaikki hiihtokerrat menin luistellen.

Yleisesti ottaen kuukausi oli vallan hyvä. Pieni vatsatauti ja pari pientä pyörärikkoa vähän värittivät menoa, mutteivat mitenkään kovin haittaavasti. Painonhallinnassakin olen aika hyvin päässyt tavoitteeseen. Tästä on hyvä jatkaa kevättalven viimeisille hiihtolenkeille ja tänäkin vuonna odotettavissa oleville kantohangille.

Kalustorikkoja

Eivät ole pari viime päivää olleet aivan suosiollisia kaluston keston suhteen. Tiistaina aamun työmatkalla Puksun takanavasta kuului napsahdus, jonka jälkeen takajarru ei enää toiminut. Eipä tietenkään, kun takajarrulevy nitkahti irti. Jostain syystä levyn ruuvit olivat kaikessa hiljaisuudessa kiertyneet irti. Huoltomiehelle siis pyyhkeet tästä. Onneksi vaurio ei ole suuren suuri, vaikka varaosakaupoille joutuukin. Uusintaan menevät ainakin jarrulevy ja ruuvit sekä ehkä mahdollisesti centerlock-sovitinpalikka. Oma moka, mutta minkäs teet. Iltapäivän ajelu maastossa oli muuten mielenkiintoinen pelkällä etujarrulla.

Eilen sitten puolestaan lähdin matkaan maastopyörällä, ja täpäri kulkikin oikein mukavasti. Töihin pääsin normaalisti, mutta illan polkuajelun tiimellyksessä takapyörä hirtti yhtäkkiä kiinni. Ensin luulin vian piilevän tälläkin kertaa jarrussa, mutta tarkempi tutkimus osoitti navan laakereiden kiertyneen jumiin. Mitään ei ollut kenttäolosuhteissa tehtävissä, joten piti soittaa nouto paikalle. Illalla korjasin vian - mitään pysyviä vaurioita ei jäänyt. Ja nyt on sitten navassakin kunnolla rasvaa. Vian syy oli siis löystyneet kartiomutterit eli viimekädessä taas huoltomies.

Pitäisiköhän alkaa harrastaa kaluston määräaikaishuoltoja? Kyllä varmaan, mutta vähän muutakin tekemistä olisi.

Uusi vehjas, Xperia Active

Sain sitten vihdoin ja viimein hommattua itselleni uuden puhelimen. Vanha Nokian 5800 olikin palvellut menestyksellä jo yli neljä vuotta. Uusi puhelimeni on Sonyn Xperia Active. Alunperin hommasin sellaisen jo lokakuussa, mutta melkoisen suurten hankaluuksien jälkeen ensimmäisen kappaleen kanssa sain vihdoin toimivan laitteen käyttöön vasta pari viikkoa sitten.

Miksi ihmeessä juuri tuo puhelin? Ensinnäkin puolitoistasataa älypuhelimesta näinä aikoina ei ole kovin paljoa. Toisinnakin laite on täysin vesi- ja pölytiivis. Tärkein juuri tämän puhelimen ominaisuus on kuitenkin se, että laite tukee ANT+-protokollaa. Toisin sanoen sillä voi kuunnella sykemittaria, kadenssimittaria ynnä muita vastaavia härpäkkeitä ilman mitään lisäpalikoita. Lisäksi puhelin tukee GPS:n lisäksi myös GLONASia sekä sisältää ilmapuntarin. Kaikki tämä yhteensä mahdollistaa puhelimen käyttämisen urheilutietokoneena.

Olen nyt testaillut muutamaa urheilukäyttöön soveltuvaa ohjelmaa. Varisnaisessa koekäytössä ovat olleet Endomondo, Sportypal sekä Oruxmaps. Lisäksi kokeilin nopeasti Googlen My Tracksiä. Kotimainen Sports Tracker ei valitettavasti tue ant+-tiedonsiirtoa. Seuraavassa lyhyesti ko. ohjelmista plussine ja miinuksineen.

Endomondoa käytin ensin, koska se toimi hyvin enkä tiennyt paremmasta.

+ hyvä nettipalvelu, joka lukee Garminia

+ paljon käyttäjiä

+ luotettava toiminta

+- live tracking

- vähän tietoja näytölle

- heikko muokattavuus

- vain googlen kartat

- osittain maksullinen

Sportypal tuli kuvioihin, kun tilasin puhelinpidikkeen.

+ oikein ok nettipalvelu

+ mukavasti tietoja näytöllä, selvästi suunniteltu urheiluun

+ toimii hyvin

+- käyttäjämäärä

- vain googlen kartat

- ant+-tuki kokeiluajan jälkeen maksullinen

Oruxmaps oli jo etukäteen hankintalistalla, mutta ei urheilukäyttöön.

+ periaatteessa kaikki mahdolliset kartat käytössä: google, osm, garmin, fetch_map, itse oziexplorerilla tehdyt...

+ toimii hyvin

+ paljon säätömahdollisuuksia, hyvin muokattava

+ ilmainen

+- ei varsinaisesti suunniteltu urheiluun

-+ ei nettipalvelua, datan lähetys eri palveluihin kyllä

- yhteisöllisyys puuttuu

- ei kovin toimivaa autopause-toimintoa

Aika pian valinta siis kohdistui Oruxmapsiin. Tällä hetkellä ei kyllä kuitenkaan ole aikomusta luopua Forerunnerin käytöstä, mutta kyllä tuo kännykkähomma antaa mukavasti lisäinformaatiota etenkin pyörälenkin aikana - siis heti kun saan luurin kiinni tankoon. Oikean gps:n ja puhelimen tarkkuusvertailu on vielä vaiheessa, mutta näyttää siltä, että puhelin ei juuri häviä tarkkuudessa Forerunnerille - ainakaan jos gps-kuuluvuus on hyvä. Nyt olen pitänyt puhelinta pyöräillessä repussa ja juostessa taskussa, minkä vuoksi harjoitusten aloitus ja lopetusaikoihin tulee heittoa. Taskussa pitäminen tuntuu myös vaikuttavan negatiivisesti tarkkuuteen.

Puhelimella ja Oruxmapsilla tallennetut reitit pystyy siirtämään nettiin helpohkosti suoraan puhelimesta, mistä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen eli lenkkien kirjaukseen. Endomondon käyttö jäi tammikuulle eikä Sportypalkaan tullut ohjelmaan. Sporttracks on nyt kuitenkin laajentunut nettiin. Sporttracks.mobi-sivusto synkronoituu suoraan ja automaattisesti tietokoneen Sporttracksin kanssa. Oruxmaps-reitit joutuu kyllä tällä hetkellä kierrättämään esim. Garmin Connectin kautta, jotta saa sykedatan mukaan, mutta se ei ole suuren suuri vaiva - edes kännykällä. Toisaalta edelleenkin käytän lopullisessa tilastossa Forerunnerin dataa, joten tämä ei ole ongelma - paitsi siinä mielessä, että Forerunner-luku pitää tehdä kotona. Tähän lienee kyllä tulossa muutos, sillä Garminin luvun pitäisi onnistua pienellä kikkailulla ja oikeilla välineillä myös puhelimella usb otg -piuhan ja -yhteyden kautta. Mahdollista kuitenkin on, että ainakin pyörälenkit tulevat jossain vaiheessa siirtymään pelkkään puhelinlogitukseen.

Tammikuu

pyöräily: 12kpl 119km 7:47
hiihto: 4kpl 64km 4:18
juoksu: 4kpl 38km 3:30
luistelu: 3kpl 75km 3:12

yhteensä: 23kpl 295km 18:46

Tammikuu oli määrällisesti ja laadullisestikin erittäin hyvä. Työmatkoja tuli juostua ja paksupyöräiltyä mukavat määrät. Hiihtämäänkin pääsi keskimäärin kohtuulliset kerran viikossa. Lisäksi kävin Kalevan kierroksen johdosta luistelemassa. HeiaHeian käyttö on pistänyt kirjaamaan myös muita liikuntasuorituksia, kuten lihaskuntoa, pulkkailua ja kolausta.

Pyöräilyrintamalla oli yritys päästä myös täpärin kyytiin, mutta se jäi vielä yritykseksi. Krossaria en toki edes harkinnut rööriajosta kilpurilla nyt puhumattakaan. Paksupyörä kun nyt vaan sattuu olemaan aivan ykköstalvipyörä - etenkin, kun poluilla on vähänkin uutta lunta.

Kalevan kierros alkoi hyvin. Hyvin alkoi myös painonpudotusprojektini: kuusi kiloa vajaassa kuukaudessa olisi esittelemisen arvoinen tulos melkein missä mainoksessa vain. Ja kaikki tämä ilman mitään poppakonsteja. Katsotaan putoaako paino vielä lisää...

Kalevan kierroksen luistelu

Oulunkylän luistelustadion ja keskiryhmän erä oli ohjelmassa. Tänä vuonna ei tullut shokkiefektiä liukkaasta ja kovasta jäästä, kun meni radalle. Eli sen puolesta harjoittelu (ja luistinten teroituttaminen) kannatti. Toki tekniikkaa olisi voinut treenata enemmänkin, mutta hyvin luistelu nytkin sujui - ainakin viimevuotiseen verrattuna.

Meno maistui alusta loppuun oikein mukavasti. Pientä hässäkkää oli aina välillä muiden luistelijoiden kanssa, mutta se kuuluu asiaan. Vetovuorot eivät oikein jakaantuneet tasaisesti, mutta kai sekin kuuluu asiaan. Itse olin aika paljon vetotöissä, mutta onneksi pääsin peesistäkin ihan hyvin nauttimaan. Suurin osa matkasta tuli taitettua ns. pääjoukossa. Muutaman kerran yritin nopeamman letkan peesiin vähän huonolla menestyksellä. En päässyt aivan kunnon imuun, joten meno meni turhan kovaksi eikä muutaman kymmenen metrin etumatkaa saanut enää kiinni. Päätin siis muutamankin kerran jättäytyä suosiolla pääjoukon matkaan.

Tavoiteaika eli 75 minuutin alitus oli tänäkin vuonna paperia, ja lopulta loppuaika painui mukavasti alle tunti kymmenen minuutin. Oikein tyytyväinen saa olla. Jalat toimivat koko matkan eikä selkäkään tuntunut kovin paljoa. Kokonaisponnistus ei siis ollut suuri. Teknisestikin suoritus oli omaan tasooni nähden hyvä. Viimevuotiseen kolmanneksen lyhyempään matkaan verrattuna tämä ei ollut ollenkaan pahempi suoritus. Ehkä jopa helpompi pienen harjoittelun johdosta.

Painonhallintaa

Viime vuosi ja ilmeisesti etenkin työkomennus kotopuoleen aiheutti vähän laskentatavasta riippuen lähes kymmenen kilon massankasvun. Yritin sitä pois jo joulukuussa heikolla menestyksellä. Vuoden alusta menestystä on kuitenkin tullut. Alkupainoni vuodenvaihteessa oli rapiat 74 kiloa, ja nyt massaa on enää alle 71 kiloa. Toivon mukaan kutosella alkava lukema on pian totta. Tavoitteena on päästä jonnekin 65 kilon tuntumaan. Tämän pitäisi tuntua jo selvästi vyötäröllä sekä urheilutekemisessä.

Miten tämä on toteutunut / toteutetaan? Ihan vaan perinteisellä "syö vähemmän kuin tienaat" -metodilla. Käytännössä tämä on tarkoittanut ruoka-annosten puolittamista, leivänmussutuksen rajoittamista minimiin sekä kaikista (lihottavista) herkuista pidättäytymistä. Vettä juon enemmän ja iltapalat olen joko jättänyt pois tai korvannut ne jollain pienellä hedelmällä. Vatsa on jo alkanut tottua pienempään saantiin.

Vielä on useampi "helppo kilo" edessä. Viimeiset kilot voivatkin sitten olla vaikeita ainakin pitää poissa. Katsotaan kuinka äijän käy...

Uudet kujeet

Tänä vuonna päätin uudistaa harjoituspäiväkirjani nettiversiot. Varsinaisena päiväkirjana toimii edelleen SportsTracks-sovellus, josta hankin (oikein rahalla) viimein version 3.1. Sekin on siirtymässä nettiin varsin lupaavalla tavalla, mutta muutos on vielä melko vaiheessa.

RunSaturday- ja Garmin Connect -palveluihin en enää lenkkejäni kirjaa. Nämä ovat nyt vaihtuneet HeiaHeiaan ja Endomondoon. Näistä jälkimmäinen on mukana lähinnä hyvän puhelinsovelluksen vuoksi - vielä kun saisi hyvän puhelimen. Tuo sivupalkin lenkkisyöte tulee HeiaHeiasta. Muutenkin siistin vähän tuota sivua.

Näiden lisäksi teen lenkeistä edelleen Kuukkelimaatiedoston, sillä siitä näkee näppärästi kaikki lenkit samassa kartassa.

Tähän blogiin kirjoittelen edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti. Ainakin nuo kuukausiyhteenvedot tulee tehtyä.

Tavoitteita vuodelle 2013

Alkaneelle vuodelle päätin olla asettamatta mitään kovin konkreettisia tavoitteita. Ehkä konkreettisin on se, että pyrin edelleen lisäämään määrää ja ehkä jopa laatuakin. Myös tänä vuonna työmatkaliikunta näyttelee suurta osaa, muttei kenties niin suurta mitä on totuttu. Viime vuoden tapaan osallistun Kalevan kierrokselle. Nyt tavoitteena on suorittaa kaikki lajit.

Pyöräily

on ykköslaji, jota harrastan tänäkin vuonna neljän fillarin voimin. Jonkinlaista kaluston kaventamisajatusta on, mutta tuskin mitään toteutuu. Ovat ne sen verran kivoja fillareita kaikki. Kalevan kierroksen tempoajon lisäksi voisi yrittää ottaa osaa johonkin muuhunkin tapahtumaan. Melko kovana tavoitteena on osallistua suht säännöllisesti sekä maasto- että maantieyhteislenkeille.

Juoksu

jatkuu edelleen meiningillä noin juoksupäivä viikossa. Toukokuun puolimaratonille pitää sen verran panostaa, että hakee vähän paremman juoksutuntuman ennen sitä.

Hiihto

Mahdollisuuksien mukaan. Tänä vuonna ei tosin ole valitettavasti tiedossa Lapinmatkaa. Toivottavasti pääsee kuitenkin edes jonkin verran ladulle. Puolipirkkaan ei olisi kiva mennä kylmiltään.

Suunnistus

tuskin paisuttaa päiväkirjaa kovin paljoa. Jukola ei edelleenkään kiinnosta.

Lisäksi vuoteen tulee mahtumaan muutama luistelu- ja soutusuoritus Kalevan kierroksen tiimoilta. Tavoitteena on myös harrastaa lihaskuntoharjoittelua noin kerran viikossa.