sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Kesäkuu

pyöräily: 17kpl 397km 16:09
juoksu: 2kpl 14km 1:13
soutu: 2kpl 34km 4:06

yhteensä: 21kpl 445km 21:28

Pyöräilypainotteinen kesäkuu oli oikein hyvä kuukausi. Edes viikon Kreetan lomamatka tai muutaman päivän flunssa eivät onnistuneet pudottamaan treenimääriä alas. Lisämausteen kuun loppuun toi Kalevan kierroksen soutu, jota käytiin jopa kerran harjoittelemassa.

Työmatkapyöräilyä oli taas kerran ohjelmassa runsaasti. Kilpurin selkään pääsin vain yllättävästi kahdesti, joista toinen sentään oli tiistain porukkalenkki. Työmatkat ajoin aika puoliksi krossarilla ja täpärillä - puksullakin taisin kerran töissä käydä. Pyöräily oli mukavaa, joskin sitä yhtä tiistailenkkiä lukuunottamatta aika tuttua tekemistä. Tosin krossarilenkit ovat maistuneet. Juoksulenkit juoksin Kreetalla turhankin kuumassa kelissä.

Heinäkuussa pitää keskittyä pyöräilyyn, sillä kierroksen pyöräily lähestyy. Eli totuttelua tempoiluun on tiedossa. Porukkalenkeille pitäisi ehtiä. tiedossa oleva loma tuo perinteisesti haastetta urheiluun - katsotaan kuinka tänä vuonna käy. Juoksemassakin voisi vähän käydä.

Kalevan kierroksen soutu

Kierroksen neljäs osalaji eli soutu soudeltiin Iitissä kahtena 15 kilometrin kierroksena. Alkuodotusten perusteella hommasta ei ollut odotettavissa kovin helppoa. Keli oli kuitenkin vallan ihanteellinen: lähes tyyntä ja hellettä. Lähtöpaikalla muiden kiiltäviä veneitä katsellessa hiipi mieleen, että annammekohan me nyt hieman rupsahtaneella paatillamme muille tasoitusta. Jo harjoituksen perusteella oli selvää, että veneemme vuosi jonkin verran, joten ylimääräistä painolastia tuli mukaan koko ajan.

Kisa lähti käyntiin hieman hermostuneesti, mutta melko pian pääsimme rytmiin kiinni. Jonkin verran oli koko matkan aikana ongelmia veneen suorana pitämisessä. Itse soutu kuitenkin sujui melko hyvin. Paitsi että mielestämme veneen liukupenkki ei mennyt tarpeeksi lähelle jalkatukea. Näin jalkoja ei pystynyt käyttämään kovin tehokkaasti hyväksi. Asiaa vähän matkan varrella kirottiin, mutta sen ominaisuuden kanssa oli vain elettävä.

Matka kuitenkin sujui leppoisasti, vaikka suurin osa kilpakumppaneista painui horisonttiin. Ihan viimeisenä emme kuitenkaan soudelleet, ja muista samavauhtisista menijöistä sai hyvää suuntima- ja vauhtiapua. Ennen kuin arvasimmekaan oli toinen kierrosjo menossa. Vaihtovälit pidimme melko pitkinä, sillä soutu miellytti molempia melan heiluttamista enemmän. Melomisen lomassa ehti kuitenkin mukavasti palautumaan sekä syömään eväitä. Lisäksi melojan piti jokaisella vuorolla lapata vuotovettä takaisin järveen.

Toinenkin kierros meni joutuisasti eikä homma väsyttänyt mitenkään liikaa. Kädetkin näyttivät, ennakkoarvailuista poiketen, säästyvän isoimmilta rakoilta. Jonkinlaisen loppukirinkin saimme otettua.

Kolmen ja puolen tunnin urakasta jäi päällimmäisenä mieleen veneen huonous ja tekniikkaongelmat. Toisaalta mukavassa järvimaisemassa hienossa kelissä soutelu oli ihan mukavaa. Yhtään kaikkensa antanut olo ei ollut, vaikka hieman joitain paikkoja kolottikin. Kokonaiskilpailussa tuli ronskisti takkiin, mutta huomattavasti enemmän takkiin olisi tullut, jos olisi jättänyt koko soutelun väliin. Eli ihan plussalle hommasta jäätiin. Kokemusta rikkaampana kohti pyöräilyä ja suunnistusta.