Tammikuu

pyöräily: 20kpl 263km 18:24

juoksu: 6kpl 61km 5:33
luistelu: 2kpl 41km 1:47

yhteensä: 28kpl 365km 25:44

Jopas oli määrällisesti hyvä kuukausi. Toki uudella lenkkienmerkitsemistavalla on sormensa pelissä, mutta kuitenkin. Kuukauteen ei mahtunut sairastelua eikä sen suurempia kiireaikatauluja. Kelitkin suosivat melko hyvin. Tuloksena siis pitkästä aikaa kovin urheilukuukauteni. Suorittaminen oli myös oikein mukavaa, ja nyt sain vähän tehojakin tehtyä. Bonuksena luistelusuoritukset, jotka siis johtuivat Kalevan kierrokselle osallistumisesta.

Tämän tahdin kun saisi pidettyä koko vuoden, niin loistavaa olisi. Toisaalta helmikuu alkaa nuhalla ja pienellä minilomalla, joten aivan samoilla määrillä ei lähitulevaisuudessa mennä. Lisäksi näyttää siltä, että muu elämä tulee keväällä viemään tosi paljon aikaa. Mutta katsotaan nyt.

Kalevan kierroksen luistelu

Tuli sitten kisattua pitkästä aikaa, kun lauantai-iltapäivällä ajelimme Helsingin Oulunkylään luistelukilpailuihin. Ennen kisaa olin käynyt kerran Kupittaan madolla harjoittelemassa vauhdikasta luistelua retkiluistinten kanssa. Keli kisapaikalla oli hieno: melkein tyyntä ja pakkasta vajaa kymmenen astetta. Pakkasesta johtuen kierroslaskijan suoritus ennen varsinaista suoritusta oli myös aika paha.

Varsinainen suoritus alkoi lämmittelykierroksella, jonka jälkeen alkoi vauhdinpito. Luistelu oli kovalla ja tasaisella jääratajäällä todella hankalaa eikä rentoutta suorituksesta löytynyt hakemallakaan. Käytännössä koko ajan sai jäkittää pystyssä pysyäkseen. Retkiluistin ei oikein sopinut vasempaan monoon, mikä hankaloitti entisestään menoa. Kaiken lisäksi luistimet varmaan olisi sittenkin pitänyt terotuttaa ennen koitosta. Harjoittelusta saattoi olla hyötyä tai sitten ei. Vaikeaa oli joka tapauksessa.

Syke oli korkealla varmaan paljolti jännityksestä ja jäkittämisestä johtuen. Jaksamisessa ei kuitenkaan ollut oikein minkäänlaista ongelmaa. Alkumatkasta jouduin luistelemaan aika paljon yksin, mutta onnekseni puolimatkasta luistelu alkoi sujua hiemanparemmin ja pääsin hyvän letkan peesiin, joka joudutti minut alle viidenkymmenen minuutin loppuaikaan. Ajan ja tuloksen puolesta homma siis meni oikein hyvin. Koko reissukin oli kokolailla mukava, joten eiköhän tälle Kalevan kierrokselle osallistuminen ole oikein hyvä juttu.

Seuraava osakisa eli Pirkan hiihto jää minulta väliin, joten jatkan Kalevankiertoa toukokuussa puolimaratonin merkeissä. Sitäkään hommaa en tule erikseen harjoittelemaan.

Kalevan kierros

Ilmoittauduin sitten Kalevan kierroksen puolikkaalle Namikan joukkueeseen. Kyseessä on siis kuudesta osakisasta koostuva kestävyysurheiluyhteiskilpailu. Lajeina ovat luistelu (20 km), hiihto (45 km), juoksu (21,1 km) , soutu (25 km), pyöräily (54 km) ja suunnistus (11 km). Suluissa olevat matkat ovat siis puolikkaan matkoja. Tarkoitus olisi osallistua ainakin luisteluun, juoksuun ja pyöräilyyn. Todennäköisesti myös suunnistus on ohjelmassa. Sen sijaan hiihtoon en pääse, ja soudun jätän suosiolla väliin. Joukkuekisassa kun huomioidaan vain kolmen parhaan suoritukset. Toisin sanoen kuuden hengen joukkueesta voi muutama jäädä osakisoissa kotiin.

Soutua lukuunottamatta mikään suorituksista ei ole kovin kova. Helpolla en silti kuvittele pääseväni. Lisähaastettahan saa helposti vauhtia lisäämällä. Mitään menestyspaineita ei ole, mutta olisi kiva saada itseä tyydyttävät suoritukset aikaiseksi. Toki joukkueen edun nimissä pitää homma toki ottaa puolitosissaan.

Ensimmäinen osalaji eli luistelu on jo ensi viikon lauantaina. Oulunkylän luistelurata on silloin kierrettävänä 50 kertaa. Hokkareilla ei kuulemma kannata lähteä, joten toivottavasti saan pika- tai retkiluistimet joltakulta lainaan. Vielä kun pääsisi kerran niitä testaamaan niin hyvä olisi. Kovin kovia tavoitteita luisteluun ei kannattane ottaa, kun homma menee pitkälti tekniikan omaksumiseen. Alle tuntiin tuon parikymmentä kilsaa kyllä kaiketi pitäisi melko helposti mennä.

Uusi taktiikka kilometrien keräilyyn

Päätin alkaa kirjata harjoituksiksi kaikki työmatkapyöräilyt. Tämä siksi, että ajokilometrit kirjautuisivat lähes kaikki samaan paikkaan, ja että työmatkoihin tulisi jonkinlaista harjoitusjärkeä. Eli esimerkiksi rauhallinen kotimatka ajettaisiin oikeasti rauhallisesti eikä innostuttaisi kesken kaiken työmatkatempoon. Ja vaihtoehtoisesti, jos työmatkatempoa harrastetaan, niin harrastetaan sitä sitten kunnolla.

Tästä johtuen tämän viikon kolme pyöräilypäivää kerryttivät harjoituspäivyriin siis kuusi harjoitusta.

Talvi tuli!

Lopultakin kelit ulkona jäähtyivät pakkasen puolelle. Tämä on tarkoittanut pulkkien ja liukureiden kaivamista kesäsäilöstä sekä jopa suksien esille laittamista. Suksissa tosin on vieläkin viime kevättalven liisterit pohjissa, mutta kohtapian pitäisi putsata ja hinkata ne valmiiksi mahdollista uutta hiihtokautta varten. Pakkanen ja pieni määrä lunta on muuttanut maiseman oikein kivannäköiseksi. Lunta on vielä nimeksi, joten se ei haittaa liikkumista. Ja koska pakkanen on nyt jäädyttänyt mutaiset polut, tuli maastopyöräilylle yhtäkkiä melkoisen erinomaiset olosuhteet.

Tästä johtuen painelinkin tänään töihin pitkästä aikaa Trancella. Ja kyllä oli mukavaa täysjouston suomaa pehmeyttä. Oli aivan valtavan kiva ajaa. Vielä kun nastarenkaat purivat alustaan kuin alustaan pitävästi, niin meno oli todella hienoa. Vauhtiakin oli välillä ihan mukavasti. Kipakka kymmenen asteen pakkanen kyllä jäädytti varpaat, mutta se ei menoa onneksi kauheasti haitannut.

Hiihto- ja läskipyöräkelien puolesta toivoisi lisää lunta, mutta kelpaavat nämä kivat maastopyöräilykelitkin mainiosti. Kun vaan tuo lämpötila ei tästä paljoa enää laskisi.

Vanhat kujeet

Oli vähän ajatuksia uudistaa harjoituspäiväkirjojani, mutta en etsinnästä huolimatta löytänyt mitään potentiaalisia nykyisten korvaajia, joten vanhoilla hyviksi todetuilla mennään. Pääasiallinen päiväkirja on siis Sporttracks 2.1, josta data lähettyy kätevästi Juoksulauantaihin eli Runningfreeonline-palveluun sekä Kuukkelimaahan. Lisäksi olen joskus lähetellyt lenkkejä Garminin Connect -palveluun. Viimeisimpään liittyen keksin juuri, että sinnehän voisi lähettää aina viikon "parhaan" lenkin. Saas nähdä tuleeko tavaksi; ainakin kolmen edellisen viikon valitut lenkit lähtivät sinne juuri. Kaiken tämän lisäksi mittaan ne työmatkat, jotka eivät pääse harjoituspäiväkirjaan, puhelimen Sports Trackerillä - näitä muuten kertyi viime vuonna niinkin paljon kuin 780 kilometriä.

Hurjat tavoitteet vuodelle 2012

Vuosi 2012 alkoi työmatka-autoilulla, sillä ei napannut fillaroida märässä räntäsateessa töihin. Tämä kelien edessä nössöily ei kyllä puolla nyt asettamiani tavotteita. Tärkein tavoite vuodelle 2012 on liikunnan harrastaminen ja ehjänä pysyminen. Kovinkaan tavoitteellisesti en edelleenkään pyri harjoittelemaan eli toiminnassani on kyse enemmänkin aktiivisesta liikunnasta, joka tapahtuu lähinnä polkupyörillä. Edelleenkin työmatkaliikunta näyttelee isoa osaa.

Pyöräily

Ykköslaji, jota harrastan tänä vuonna neljän fillarin voimin. Krossari, täpäri, läskipyörä ja kilpuri tulevat tänä vuonna nielemään yhteensä 5000 kilometriä erityyppistä maastoa. Tämä tulee vaatimaan panostusta pitkiin lenkkeihin, ajoa ympäri vuoden sekä osallistumista yhteislenkeille. Tarkoitus olisi osallistua sekä maasto- että maantieyhteislenkeille. Myös johonkin tapahtumaan voisi ottaa osaa. Turun aluecup kiinnostaa vähän.

Juoksu

jatkuu meiningillä juoksupäivä viikossa. Tästä pitäisi vuodessa kertyä viitisensataa kilometriä. Huvikseen voisi osallistua johonkin juoksutapahtumaan, esimerkiksi puolimaratonille.

Hiihto

Talvea ei näytä tänä vuonna tulevan, joten se siitä. Onneksi tiedossa on jo lähes perinteinen Lapinmatka maaliskuussa. Eli ilman ei jää, mutta vähiin kylläkin. Paitsi että äkkiähän nuo kelit tuosta muuttuvat.

Suunnistus

Sama meininki kuin viime vuosina. Jukola olisi nyt Vantaalla, joten aivan varmaa tyrmäystä se ei saa. Sitä varten pitäisi varmaan kuitenkin opetella taas suunnistusta, joten ei taida viitsiä/jaksaa/keretä.

Ei-liikuntarintamallakin on suuria tavoitteita. Aika näyttää, tapahtuuko mitään. Mutta se ei nyt varsinaisesti kuulu tähän.

Tätä bloginpitämistä tulen jatkamaan, vaikka välillä tämä turhalta tuntuukin. Mutta on sitä silti hauska pistää ajatuksiaan johonkin.