keskiviikko 26. elokuuta 2015

Työmatka-ajoa

Olemme nyt menneet lasten kanssa kouluun ja päiväkotiin useammin pyörällä, joten olen paremmin päässyt taas työmatkaurheilun pariin. Olen ajanut matkaa kaikilla pyörillä, ja aika pian tuli kova houkutus kellottaa työmatkat niin, että näin epätieteellisesti saisi selville nopeimman kulkupelin. Tässä epänormaalissa "kisassa" on mukana viisi kulkinetta: auto, kilpapyörä, maastopyörä sekä paksupyörä avoilla ja lukkiksilla. Kello lähtee käymään päiväkodin pihalla ja pysähtyy työpaikan ulko-ovella. Pyöräilymatkaa tulee 11,5 kilometriä - automatka on jonkin verran pidempi. Kellotukset ovat tapahtuneet nimenomaan työmatkalla - eivät kotimatkalla.

Sitten tuloksiin: auto on luonnollisesti nopein, mutta silläkin matkaan kuluu kutakuinkin 20 minuuttia. Kilpurilla tästä jää kuitenkin vain viisi minuuttia. Maasturi ja lukkiksilla varustettu paksupyörä ovat yllättävän tasaveroiset; niillä matkaan menee pari minuuttia kilpuria enemmän. Tästä vielä reilun minuutin häviää paksupyörä avopolkimilla. Tulos on siis linjassa Fillarilehden taannoisen vähän vastaavan kokeen kanssa. Yhtä kaikki pyöräilyyn menevä aika on fillarista riippumatta aika sama. Keli oli jokaisella ajokerralla hyvä, joskin tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelivat hieman.

Autoilun hyödyksi voidaan laskea se, ettei automatkan jälkeen tarvitse käydä pesulla, joka efektiivisesti lisää matka-aikaa noin viidellä minuutilla. Viime aikoin autolla on joutunut siltaremontin vuoksi kiertotielle, mikä hidastaa matkaa eli todellinen nopeusero auton hyväksi on enemmän kuin tuo kymmenisen minuuttia. Yhtä kaikki käytännön ero on melko pieni.

Testasin maastureita myös kotimatkalla. Reitillä oli ensin kaupungin läpiajo, sitten vanhan junaradan vierustaa ja lopuksi metsäteitä, joiden välissä oli hyvin pieni polkupätkä. Maastopyörä on kokonaisuutena ehkä nopeampi, vaikka ajoinkin nopeimman ajan paksupyörällä (lukkikset). Viimeksi mainitulla yritystä oli kuitenkin reilummin. Taaskaan ei siis oleellista nopeuseroa kulkineiden välille. Maasturilla pääsee ehkä kevyemmin, mutta läskillä hauskemmin.

Testi on saanut miettimään maastokalustoa. Nyt tuntuu siltä, että XC-henkinen läskipyörä voisi olla paras kaveri kilpurille. Toisaalta vielä pitää ajella talvi maasturilla, ja tehdä siihen suunnitellut päivitykset eli 1x10-konversio sekä nopeammat renkaat. Ja nurkkapyöränä sekä hankalamman maaston kulkineena Puksu on edelleen lyömätön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti