Jo hyvän aikaa sitten huomasin, että Ellivuorella järjestetään mielenkiintoinen polkujuoksutapahtuma, joka ajankohtansa ja etenkin sijaintinsa puolesta näytti sopivan hyvin ohjelmaan. Polkujuoksuhan on päivän sana, ja Pirunpolulla sitä olisi tiedossa. Reittejä tapahtumassa oli Puuhapolun lisäksi yksi, joka kierrettiin kerran tai kahdesti. Itse ilmoittauduin luonnollisesti kahdelle kierrokselle seuralaisen tyytyessä yhteen lenkkin, jossa siinäkin oli täysin riittävästi haastetta kenelle vain.
Vaikka kyseessä oli kilpailu, niin tavoitteena ei ollut niinkään kilpaileminen vaan hyvän, pitkän polkujuoksukokemuksen saaminen. Lähdöstä lähdettiin kuitenkin aika reilua vauhtia, joten aika kova reissu tästä kuitenkin muodostui. Toki maastolla elisiis sen vaativuudella oli vaikutusta rankkuuteen.
Juoksu sujui ihan mukavasti, vaikka syke olikin aika korkealla. Etenkin alkumatkasta ja ensimmäisellä kierroksella ei tarvinnut juosta yksin, ja meno muistuttikin välillä Jukola-tyylistä letkajuoksua. Yhden kierroksen juoksijoita paineli kiireellä alkumatkasta ohi. Toisella kierroksella oli sitten rauhallisempaa, vaikka koko ajan oli joku takana tai jonkin matkan päässä edessä. Kuten todettua niin kisaa en juossut, vaan annoin ohimenneiden painella rauhassa menojaan. Joitakin sain sitten nousuissa kiinni ja jotkut painelivat laskuissa ohi.
Jalat pelasivat koko matkan ihan hyvin. Jonkin aikaa arvottuani lähdin matkaan maastonastareilla, mikä oli kyllä oikea ratkaisu. Jalkoihin kyllä muodostui matkalla muutama rakko, jotka aavistuksen latistivat juoksutuntumaa ja -fiilistä. Eväänä oli shortsitaskun täydeltä geelejä (3 kpl), jotka kyllä tulivat tarpeeseen järjestäjien urheilujuoma- ja vesitarjoilun lisäksi.
Rata oli tehty melko pienelle alueelle ja miltei kaikki mäet oli käytetty hyödyksi. Ellivuoren laskettelurinne noustiin ja laskettiin kierroksen loppupuolella kolmesti. Hissiuria noustessa ei ollut juurikaan saumaa juoksuun, ja todennäköisesti vain kahden kierroksen kärkikaksikko juoksi ne ylös.
Etukäteen vähän jännitti, miltä toiselle kierrokselle lähteminen tuntuisi, mutta sepäs olikin ihan ok. Asennekysymys toki, mutta vähän olisi voinut harmittaa jättää homma vain yhteen kiekkaan. Toinen kierros oli jonkin verran ensimmäistä hitaampi, sillä ylämäkikävelyä tuli vähän enemmän ja muutenkin vauhti aavistuksen hidastui. Hyvällä fiiliksellä menin silti koko matkan eikä kovin pahalta tuntunut. Ihan kiva oli silti juosta maalivaatteen alta kuudenneksi nopeimpana kahden kierroksen kiertäjänä. Loppuaika oli ihan ok, vaikkei jossain matkan varrella ajattelemani kuuden minuutin keskivauhti aivan toteutunutkaan. Kahden tunnin alitukseen ei olisi tällä kunnolla tällä reitillä ollut mitään saumaa.
Tapahtuma oli kaikkinensa erinomainen: järjestelyt pelasivat ja reitti oli oikein hyvin merkitty. Porukkaakin oli mukavasti, vaikka tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan. Reitti oli hyvä ja rankka sekä maisemiltaan hieno. Toivottavasti Pirunpolku saa jatkoa, sillä ensi vuonna pitää ehdottomasti tulla uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti