tapahtui eilen. Oikeastaan kahdesti. Aamupäivällä nimittäin laitoin ensin molemmat sukseni kuntoon, sekä kävin esikoisen kanssa pienen lenkin hiihtämässä. Kyllä se hiihto jo nelivuotiaalta alkaa hieman sujua. Ylämäet ovat vielä vaikeita, mutta muuten sujuu hienosti.
Illalla kävin sitten nopeasti samaisella ladulla elisiis Littoisten purtsilla avaamassa kauden luisteluhiihdon merkeissä. Keli oli hyvä, ja luisto ja latu jopa oikeinkin hyvät. Yllätyksekseni hiihto sujui erinomaisesti. Ei ollut merkkejä kauden ensimmäisen kerran haparoinnista. Paha sanoa miksi näin oli, mutta hyvä niin. Tahdin pidin mukavan rauhallisena, eikä syke missään vaiheessa nousuut kovin korkealle.
On se hiihto vaan hieno laji. Voi kun voisi sitä enemmänkin harrastaa. Onneksi edes joskus ladulle pääsee. Littoisten latu on profiililtaan oikein hyvä, vaikka se luistelulle aavistuksen kapea onkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti